Ulvoin kuuta mustaa, ulvoin kuuta, kutsuin kuolemaa
Ei kiiras roihua, kuin minä roihuan
Tusina sakaraa on liikaa, kaikkeutta kuvastamaan

Kumarsin kultaa, kultaa kumartaen tartuin Tuonelaan
Ei valo lankea kuin minä lankean
Siivetkin kutittaa voi hetken
Voin minä yön

Niin tiimalasi kääntyy, kääntyy alaspäin
Vanhin voitehista, kanssa veren käsikkäin
Hiekka valuu maahan, kylmään uinuvaan
Vaan ei unet idä, idä ilman unelmien nukkujaa

Kiitin hulluudesta, kiitin julmuudesta Jumalaa
Ei meret kuohua kuin minä kuohuan
Aallot voi armoaan pois jakaa
Voi minä en

Niin tiimalasi kääntyy, kääntyy alaspäin
Vanhin voitehista, kanssa veren käsikkäin
Hiekka valuu maahan kylmään uinuvaan
Vaan ei unet idä, idä ilman, ilman unelmien
Unelmien nukkujaa

Niin tiimalasi kääntyy, kääntyy alaspäin
Vanhin voitehista, kanssa veren käsikkäin
Hiekka valuu maahan kylmään uinuvaan
Vaan ei unet idä, idä ilman, ei ei
Ei unet idä, idä ilman unelmien nukkujaa