tähtiin kurkottaa
kaukoputkellaan
toiveikas, pieni ihminen

etsii paikan ihmeellisen
sen itselleen
valloittaa viisas ihminen

kadut täyttyy ja liput liehuvat
mä en ole nyt juhlatuulella
karkaa minun mukana puutarhaan
toisiimme kiinni kietoudutaan
jos et säkään ole juhlatuulella
ollaan kerrankin haudanvakavia
kasataan oma pesämme lemmestä
ehkä tästä tytöstä ja pojasta polvi paranee

suuren, turvallisen valtaistuimen
sellaisen tahtoo itselleen

kääntyy haudassaan
aikojen takainen
nöyrä ihminen

kadut täyttyy ja liput liehuvat
mä en ole nyt juhlatuulella
karkaa minun mukana puutarhaan
toisiimme kiinni kietoudutaan
jos et säkään ole juhlatuulella
ollaan kerrankin haudanvakavia
kasataan oma pesämme lemmestä
ehkä tästä tytöstä ja pojasta polvi paranee

kuu on niin ihmeellinen
sitä katselee
uusi ihminen