B D B D B G E A
B D B D B G E A


[Verse 1]
      A     F          D       G
Mistä viikatemies kerrostalomme ties',
     A        D        A
Sitä tuskinpa selville saan.
        A          F
Se isän hengen vei ensin,
       D        G
Sitten kadulle lensin
     A         D       A
Minäkin kiiruhdin ikkunaan:
F
Samassa satamaan laivat uivat
D                           A
- Niissä ne normaalit saapuivat
F
Ja valokiilat autoissaan
D                     A
Kävivät katuja lakaisemaan.


[Verse 2]
           A         F
Kun vieras mies tuli taloon
        D      G
Jouduin outoon valoon,
      A       D          A
Sillä hän oli normaalien pää.
          A        F
Vierailla voimilla kai
       D         G
Kaikki valtaansa sai -
           A        D         A
Nyt kukaan muuta ei kuule, ei nää.
F
Niin nousi äitikin niiden paattiin,
D                          A
Minä ja arkku mentiin saattiin.
F
Ei enää kotiinsa kaivannut hän
D                          A
Kun löysi normaaleista ystävän.

E A E A B


[Chorus]
Am   D            G  C
Isä, kunpa voisitkin elää vielä,
Am      D           G
Mietin usein, kuinkahan
C
Teille siellä
Am          D      G
Kuolleiden maassa käy:
C
Ikuisen unenko sait
Am   D        G   C
Vai vallitsevatko normaalien lait?
Am D G C
Am D G C A