Kauaskantoinen ja myös surumielinen on tää laulu ikuinen, kaunis mutta likainen kerran kaukaisessa pimeässä kolkassa oli pieni tyttönen, pienempi kuin hyttynen tyttö söi kärpässienen, kärpässienen ihan pienen siitä meni sekaisin, ei koskaan tullut takaisin Ja kaiken paskan se poistaa ja elämä suorastaan loistaa se kaiken kuorii ja paistaa, kaiketi se luonnetta kasvattaa vittu päähän ja baanalle! Uudessa maailmassaan tyttöä käveli vastaan rupikonna suloinen, punainen ja keltainen tyttö suuteli konnaa (muisk) mutta voi onnetonta prinssiksi se muuttuikin ja jätti tytön yksin Kauimpana kasvaimesta kasvaa uusi kirosana joka näyttää totuudesta vain sen minkä haluaa